väitteleminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaväitteleminen (38)
- teonnimi verbistä väitellä
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | väitteleminen | väittelemiset |
| genetiivi | väittelemisen | väittelemisten väittelemisien |
| partitiivi | väittelemistä | väittelemisiä |
| akkusatiivi | väitteleminen; väittelemisen |
väittelemiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | väittelemisessä | väittelemisissä |
| elatiivi | väittelemisestä | väittelemisistä |
| illatiivi | väittelemiseen | väittelemisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | väittelemisellä | väittelemisillä |
| ablatiivi | väittelemiseltä | väittelemisiltä |
| allatiivi | väittelemiselle | väittelemisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | väittelemisenä (väittelemisnä) |
väittelemisinä |
| translatiivi | väittelemiseksi | väittelemisiksi |
| abessiivi | väittelemisettä | väittelemisittä |
| instruktiivi | – | väittelemisin |
| komitatiivi | – | väittelemisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | väittelemise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
väittelemis- | |