Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

välillisyys (40)

  1. se, että on välillinen

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈʋælilˌlisyːs/
  • tavutus: vä‧lil‧li‧syys

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi välillisyys välillisyydet
genetiivi välillisyyden välillisyyksien
partitiivi välillisyyttä välillisyyksiä
akkusatiivi välillisyys;
välillisyyden
välillisyydet
sisäpaikallissijat
inessiivi välillisyydessä välillisyyksissä
elatiivi välillisyydestä välillisyyksistä
illatiivi välillisyyteen välillisyyksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi välillisyydellä välillisyyksillä
ablatiivi välillisyydeltä välillisyyksiltä
allatiivi välillisyydelle välillisyyksille
muut sijamuodot
essiivi välillisyytenä välillisyyksinä
translatiivi välillisyydeksi välillisyyksiksi
abessiivi välillisyydettä välillisyyksittä
instruktiivi välillisyyksin
komitatiivi välillisyyksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo välillisyyde-
vahva vartalo välillisyyte-
konsonantti-
vartalo
välillisyyt-

Etymologia muokkaa

sanan välillinen vartalosta välillis- ja suffiksista -yys

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa