välskäri
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
välskäri (6)
- erityisesti sotajoukkojen palveluksessa haavoittuneita hoitanut henkilö
- (leikkimielinen) lääkäri
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈʋælskæri/
- tavutus: väls‧kä‧ri
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | välskäri | välskärit |
| genetiivi | välskärin | välskärien välskäreiden välskäreitten |
| partitiivi | välskäriä | välskäreitä välskärejä |
| akkusatiivi | välskäri; välskärin |
välskärit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | välskärissä | välskäreissä |
| elatiivi | välskäristä | välskäreistä |
| illatiivi | välskäriin | välskäreihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | välskärillä | välskäreillä |
| ablatiivi | välskäriltä | välskäreiltä |
| allatiivi | välskärille | välskäreille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | välskärinä | välskäreinä |
| translatiivi | välskäriksi | välskäreiksi |
| abessiivi | välskärittä | välskäreittä |
| instruktiivi | – | välskärein |
| komitatiivi | – | välskäreine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | välskäri- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia muokkaa
- ruotsin fältskär, joka on peräisin saksan sanasta Feldscher, kenttäleikkaus tai Feldscherer, kenttäleikkaaja. (Arno Forsius, Parturit, välskärit ja kirurgit Ruotsissa ja Suomessa)
Käännökset muokkaa
Liittyvät sanat muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- välskäri Kielitoimiston sanakirjassa