Substantiivi

muokkaa

väristys (39)

  1. väristäminen; sen tunne
    Väristys kulki hänen lävitseen.

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈʋærist̪ys/
  • tavutus: vä‧ris‧tys

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi väristys väristykset
genetiivi väristyksen väristysten
väristyksien
partitiivi väristystä väristyksiä
akkusatiivi väristys;
väristyksen
väristykset
sisäpaikallissijat
inessiivi väristyksessä väristyksissä
elatiivi väristyksestä väristyksistä
illatiivi väristykseen väristyksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi väristyksellä väristyksillä
ablatiivi väristykseltä väristyksiltä
allatiivi väristykselle väristyksille
muut sijamuodot
essiivi väristyksenä väristyksinä
translatiivi väristykseksi väristyksiksi
abessiivi väristyksettä väristyksittä
instruktiivi väristyksin
komitatiivi väristyksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo väristykse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
väristys-

Etymologia

muokkaa

verbi väristää + johdin -ys

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

vilunväristys

Aiheesta muualla

muokkaa