värjötteleminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaavärjötteleminen (38)
- teonnimi verbistä värjötellä
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | värjötteleminen | värjöttelemiset |
genetiivi | värjöttelemisen | värjöttelemisten värjöttelemisien |
partitiivi | värjöttelemistä | värjöttelemisiä |
akkusatiivi | värjötteleminen; värjöttelemisen |
värjöttelemiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | värjöttelemisessä | värjöttelemisissä |
elatiivi | värjöttelemisestä | värjöttelemisistä |
illatiivi | värjöttelemiseen | värjöttelemisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | värjöttelemisellä | värjöttelemisillä |
ablatiivi | värjöttelemiseltä | värjöttelemisiltä |
allatiivi | värjöttelemiselle | värjöttelemisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | värjöttelemisenä (värjöttelemisnä) |
värjöttelemisinä |
translatiivi | värjöttelemiseksi | värjöttelemisiksi |
abessiivi | värjöttelemisettä | värjöttelemisittä |
instruktiivi | – | värjöttelemisin |
komitatiivi | – | värjöttelemisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | värjöttelemise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
värjöttelemis- |
Etymologia
muokkaa- verbi värjötellä + johdin -minen