värkkäävä
Suomi
muokkaaVerbi
muokkaavärkkäävä
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä värkätä
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | värkkäävä | värkkäävät |
| genetiivi | värkkäävän | värkkäävien (värkkääväin) |
| partitiivi | värkkäävää | värkkääviä |
| akkusatiivi | värkkäävä; värkkäävän |
värkkäävät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | värkkäävässä | värkkäävissä |
| elatiivi | värkkäävästä | värkkäävistä |
| illatiivi | värkkäävään | värkkääviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | värkkäävällä | värkkäävillä |
| ablatiivi | värkkäävältä | värkkääviltä |
| allatiivi | värkkäävälle | värkkääville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | värkkäävänä | värkkäävinä |
| translatiivi | värkkääväksi | värkkääviksi |
| abessiivi | värkkäävättä | värkkäävittä |
| instruktiivi | – | värkkäävin |
| komitatiivi | – | värkkäävine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | värkkäävä- | |
| vahva vartalo | värkkäävä- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |