vaakkunut

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä vaakkua

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi vaakkunut vaakkuneet
genetiivi vaakkuneen vaakkuneiden
vaakkuneitten
partitiivi vaakkunutta vaakkuneita
akkusatiivi vaakkunut; vaakkuneen vaakkuneet
sisäpaikallissijat
inessiivi vaakkuneessa vaakkuneissa
elatiivi vaakkuneesta vaakkuneista
illatiivi vaakkuneeseen vaakkuneisiin
vaakkuneihin
ulkopaikallissijat
adessiivi vaakkuneella vaakkuneilla
ablatiivi vaakkuneelta vaakkuneilta
allatiivi vaakkuneelle vaakkuneille
muut sijamuodot
essiivi vaakkuneena vaakkuneina
translatiivi vaakkuneeksi vaakkuneiksi
abessiivi vaakkuneetta vaakkuneitta
instruktiivi vaakkunein
komitatiivi vaakkuneine