vaaleneminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaavaaleneminen (38)
- teonnimi verbistä vaaleta
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | vaaleneminen | vaalenemiset |
| genetiivi | vaalenemisen | vaalenemisten vaalenemisien |
| partitiivi | vaalenemista | vaalenemisia |
| akkusatiivi | vaaleneminen; vaalenemisen |
vaalenemiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | vaalenemisessa | vaalenemisissa |
| elatiivi | vaalenemisesta | vaalenemisista |
| illatiivi | vaalenemiseen | vaalenemisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | vaalenemisella | vaalenemisilla |
| ablatiivi | vaalenemiselta | vaalenemisilta |
| allatiivi | vaalenemiselle | vaalenemisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | vaalenemisena (vaalenemisna) |
vaalenemisina |
| translatiivi | vaalenemiseksi | vaalenemisiksi |
| abessiivi | vaalenemisetta | vaalenemisitta |
| instruktiivi | – | vaalenemisin |
| komitatiivi | – | vaalenemisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | vaalenemise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
vaalenemis- | |