Substantiivi

muokkaa

vaaleus (40)[1]

  1. se, että on vaalea

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈʋɑːleus/ tai /ˈʋɑːleu̯s/
  • tavutus: vaa‧le‧us / vaa‧leus

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi vaaleus vaaleudet
genetiivi vaaleuden vaaleuksien
partitiivi vaaleutta vaaleuksia
akkusatiivi vaaleus;
vaaleuden
vaaleudet
sisäpaikallissijat
inessiivi vaaleudessa vaaleuksissa
elatiivi vaaleudesta vaaleuksista
illatiivi vaaleuteen vaaleuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi vaaleudella vaaleuksilla
ablatiivi vaaleudelta vaaleuksilta
allatiivi vaaleudelle vaaleuksille
muut sijamuodot
essiivi vaaleutena vaaleuksina
translatiivi vaaleudeksi vaaleuksiksi
abessiivi vaaleudetta vaaleuksitta
instruktiivi vaaleuksin
komitatiivi vaaleuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo vaaleude-
vahva vartalo vaaleute-
konsonantti-
vartalo
vaaleut-

Etymologia

muokkaa
  • sanan vaalea vartalosta vaale- ja suffiksista -us

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • vaaleus Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet

muokkaa
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 40