vaarain
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- (kansankielinen) vadelma
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈʋɑːrɑi̯n/
- tavutus: vaa‧rain
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | vaarain | vaaraimet |
| genetiivi | vaaraimen | vaaraimien vaarainten |
| partitiivi | vaarainta | vaaraimia |
| akkusatiivi | vaarain; vaaraimen |
vaaraimet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | vaaraimessa | vaaraimissa |
| elatiivi | vaaraimesta | vaaraimista |
| illatiivi | vaaraimeen | vaaraimiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | vaaraimella | vaaraimilla |
| ablatiivi | vaaraimelta | vaaraimilta |
| allatiivi | vaaraimelle | vaaraimille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | vaaraimena (vaarainna) |
vaaraimina |
| translatiivi | vaaraimeksi | vaaraimiksi |
| abessiivi | vaaraimetta | vaaraimitta |
| instruktiivi | – | vaaraimin |
| komitatiivi | – | vaaraimine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | vaaraime- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
vaarain- | |
Aiheesta muualla
muokkaa- vaarain Kielitoimiston sanakirjassa
Substantiivi
muokkaavaarain
- (taivutusmuoto) monikon genetiivimuoto sanasta vaara
Viitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 33