Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

vaarna (9)

  1. seinässä naulakkoa korvaava ulkoneva puutappi tai naula
  2. liitostappi

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈʋɑːrnɑ/
  • tavutus: vaar‧na

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi vaarna vaarnat
genetiivi vaarnan vaarnojen
(vaarnain)
partitiivi vaarnaa vaarnoja
akkusatiivi vaarna;
vaarnan
vaarnat
sisäpaikallissijat
inessiivi vaarnassa vaarnoissa
elatiivi vaarnasta vaarnoista
illatiivi vaarnaan vaarnoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi vaarnalla vaarnoilla
ablatiivi vaarnalta vaarnoilta
allatiivi vaarnalle vaarnoille
muut sijamuodot
essiivi vaarnana vaarnoina
translatiivi vaarnaksi vaarnoiksi
abessiivi vaarnatta vaarnoitta
instruktiivi vaarnoin
komitatiivi vaarnoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo vaarna-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia muokkaa

  • [1] ruotsin varnagel-sanasta

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Johdokset muokkaa
Yhdyssanat muokkaa

hammasvaarna, kartiovaarna, pituusvaarna, poikkivaarna, putkivaarna, puuvaarna, salavaarna, telttavaarna, teräsvaarna, vaarnakaira, vaarnaliitos, vaarnapora, vaarnapultti, vaarnaruuvi, vaarnaruuvu

Aiheesta muualla muokkaa

  • vaarna Kielitoimiston sanakirjassa