vaatimattomuus
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaavaatimattomuus (40)
- se, että on vaatimaton
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈʋɑːt̪iˌmɑt̪ːomuːs/
- tavutus: vaa‧ti‧mat‧to‧muus
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | vaatimattomuus | vaatimattomuudet |
genetiivi | vaatimattomuuden | vaatimattomuuksien |
partitiivi | vaatimattomuutta | vaatimattomuuksia |
akkusatiivi | vaatimattomuus; vaatimattomuuden |
vaatimattomuudet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | vaatimattomuudessa | vaatimattomuuksissa |
elatiivi | vaatimattomuudesta | vaatimattomuuksista |
illatiivi | vaatimattomuuteen | vaatimattomuuksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | vaatimattomuudella | vaatimattomuuksilla |
ablatiivi | vaatimattomuudelta | vaatimattomuuksilta |
allatiivi | vaatimattomuudelle | vaatimattomuuksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | vaatimattomuutena | vaatimattomuuksina |
translatiivi | vaatimattomuudeksi | vaatimattomuuksiksi |
abessiivi | vaatimattomuudetta | vaatimattomuuksitta |
instruktiivi | – | vaatimattomuuksin |
komitatiivi | – | vaatimattomuuksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | vaatimattomuude- | |
vahva vartalo | vaatimattomuute- | |
konsonantti- vartalo |
vaatimattomuut- |
Etymologia
muokkaasanan vaatimaton vartalosta vaatimattom- ja suffiksista -uus
Käännökset
muokkaa1. vaatimattomuus
|
|
Aiheesta muualla
muokkaa- vaatimattomuus Kielitoimiston sanakirjassa