vahtiminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaavahtiminen (38)
- teonnimi verbistä vahtia
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | vahtiminen | vahtimiset |
| genetiivi | vahtimisen | vahtimisten vahtimisien |
| partitiivi | vahtimista | vahtimisia |
| akkusatiivi | vahtiminen; vahtimisen |
vahtimiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | vahtimisessa | vahtimisissa |
| elatiivi | vahtimisesta | vahtimisista |
| illatiivi | vahtimiseen | vahtimisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | vahtimisella | vahtimisilla |
| ablatiivi | vahtimiselta | vahtimisilta |
| allatiivi | vahtimiselle | vahtimisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | vahtimisena (vahtimisna) |
vahtimisina |
| translatiivi | vahtimiseksi | vahtimisiksi |
| abessiivi | vahtimisetta | vahtimisitta |
| instruktiivi | – | vahtimisin |
| komitatiivi | – | vahtimisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | vahtimise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
vahtimis- | |