Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

vaikeaselkoisuus (40)

  1. se, että on vaikeaselkoinen

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi vaikeaselkoisuus vaikeaselkoisuudet
genetiivi vaikeaselkoisuuden vaikeaselkoisuuksien
partitiivi vaikeaselkoisuutta vaikeaselkoisuuksia
akkusatiivi vaikeaselkoisuus;
vaikeaselkoisuuden
vaikeaselkoisuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi vaikeaselkoisuudessa vaikeaselkoisuuksissa
elatiivi vaikeaselkoisuudesta vaikeaselkoisuuksista
illatiivi vaikeaselkoisuuteen vaikeaselkoisuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi vaikeaselkoisuudella vaikeaselkoisuuksilla
ablatiivi vaikeaselkoisuudelta vaikeaselkoisuuksilta
allatiivi vaikeaselkoisuudelle vaikeaselkoisuuksille
muut sijamuodot
essiivi vaikeaselkoisuutena vaikeaselkoisuuksina
translatiivi vaikeaselkoisuudeksi vaikeaselkoisuuksiksi
abessiivi vaikeaselkoisuudetta vaikeaselkoisuuksitta
instruktiivi vaikeaselkoisuuksin
komitatiivi vaikeaselkoisuuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo vaikeaselkoisuude-
vahva vartalo vaikeaselkoisuute-
konsonantti-
vartalo
vaikeaselkoisuut-

Etymologia muokkaa

sanan vaikeaselkoinen vartalosta vaikeaselkois- ja suffiksista -uus

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa