Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

vaivalloisuus (40)

  1. se, että on vaivalloinen

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈʋɑi̯ʋɑlˌloi̯suːs/
  • tavutus: vai‧val‧loi‧suus

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi vaivalloisuus vaivalloisuudet
genetiivi vaivalloisuuden vaivalloisuuksien
partitiivi vaivalloisuutta vaivalloisuuksia
akkusatiivi vaivalloisuus;
vaivalloisuuden
vaivalloisuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi vaivalloisuudessa vaivalloisuuksissa
elatiivi vaivalloisuudesta vaivalloisuuksista
illatiivi vaivalloisuuteen vaivalloisuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi vaivalloisuudella vaivalloisuuksilla
ablatiivi vaivalloisuudelta vaivalloisuuksilta
allatiivi vaivalloisuudelle vaivalloisuuksille
muut sijamuodot
essiivi vaivalloisuutena vaivalloisuuksina
translatiivi vaivalloisuudeksi vaivalloisuuksiksi
abessiivi vaivalloisuudetta vaivalloisuuksitta
instruktiivi vaivalloisuuksin
komitatiivi vaivalloisuuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo vaivalloisuude-
vahva vartalo vaivalloisuute-
konsonantti-
vartalo
vaivalloisuut-

Etymologia muokkaa

sanan vaivalloinen vartalosta vaivallois- ja suffiksista -uus

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa