vajeneminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaavajeneminen (38)
- teonnimi verbistä vajeta
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | vajeneminen | vajenemiset |
| genetiivi | vajenemisen | vajenemisten vajenemisien |
| partitiivi | vajenemista | vajenemisia |
| akkusatiivi | vajeneminen; vajenemisen |
vajenemiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | vajenemisessa | vajenemisissa |
| elatiivi | vajenemisesta | vajenemisista |
| illatiivi | vajenemiseen | vajenemisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | vajenemisella | vajenemisilla |
| ablatiivi | vajenemiselta | vajenemisilta |
| allatiivi | vajenemiselle | vajenemisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | vajenemisena (vajenemisna) |
vajenemisina |
| translatiivi | vajenemiseksi | vajenemisiksi |
| abessiivi | vajenemisetta | vajenemisitta |
| instruktiivi | – | vajenemisin |
| komitatiivi | – | vajenemisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | vajenemise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
vajenemis- | |