vakavuus

Suomi

Substantiivi

vakavuus (40)

vakavamielisyys, ilottomuus
Tilanteen vakavuus kuvastuu ihmisten kasvoilta ja hiljaisesta olemuksesta.
merkittävyys, vaikuttavuus
Oireiden vakavuutta ja yhteyttä sairauteen ei aina ymmärretä.

Asian vakavuus valkeni vasta myöhemmin.
tasapainoisuus, vakaus
Myrskyssä purjehdittaessa katamariinin vakavuus on havaittu yksirunkoisia paremmaksi.

Ääntäminen

IPA: /ˈʋɑkɑʋuːs/
tavutus: va‧ka‧vuus

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	vakavuus	vakavuudet
genetiivi	vakavuuden	vakavuuksien
partitiivi	vakavuutta	vakavuuksia
akkusatiivi	vakavuus; vakavuuden	vakavuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi	vakavuudessa	vakavuuksissa
elatiivi	vakavuudesta	vakavuuksista
illatiivi	vakavuuteen	vakavuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	vakavuudella	vakavuuksilla
ablatiivi	vakavuudelta	vakavuuksilta
allatiivi	vakavuudelle	vakavuuksille
muut sijamuodot
essiivi	vakavuutena	vakavuuksina
translatiivi	vakavuudeksi	vakavuuksiksi
abessiivi	vakavuudetta	vakavuuksitta
instruktiivi	–	vakavuuksin
komitatiivi	–	vakavuuksine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	vakavuude-
vahva vartalo	vakavuute-
konsonantti- vartalo	vakavuut-

Etymologia

sanan vakava vartalosta vakav- ja suffiksista -uus

Käännökset

1. vakavamielisyys, ilottomuus

englanti: seriousness

ranska: gravité f.

2. vakavamielisyys, ilottomuus

ruotsi: alvarlig sinnelag

3. tasapainoisuus, vakaus

Liittyvät sanat

Yhdyssanat

Aiheesta muualla

vakavuus Kielitoimiston sanakirjassa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wiktionary.org/w/index.php?title=vakavuus&oldid=4309077”