Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

vakiointi (5-J)

  1. vakioiminen

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈʋɑkiˌoi̯nt̪i/
  • tavutus: va‧ki‧oin‧ti

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi vakiointi vakioinnit
genetiivi vakioinnin vakiointien
(vakiointein)
partitiivi vakiointia vakiointeja
akkusatiivi vakiointi;
vakioinnin
vakioinnit
sisäpaikallissijat
inessiivi vakioinnissa vakioinneissa
elatiivi vakioinnista vakioinneista
illatiivi vakiointiin vakiointeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi vakioinnilla vakioinneilla
ablatiivi vakioinnilta vakioinneilta
allatiivi vakioinnille vakioinneille
muut sijamuodot
essiivi vakiointina vakiointeina
translatiivi vakioinniksi vakioinneiksi
abessiivi vakioinnitta vakioinneitta
instruktiivi vakioinnein
komitatiivi vakiointeine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo vakioinni-
vahva vartalo vakiointi-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa