vakuuttelu

Suomi

Substantiivi

vakuuttelu (2)

vakuutteleminen

Ääntäminen

IPA: /ˈʋɑkuːt̪ˌt̪elu/
tavutus: va‧kuut‧te‧lu

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	vakuuttelu	vakuuttelut
genetiivi	vakuuttelun	vakuuttelujen vakuutteluiden vakuutteluitten
partitiivi	vakuuttelua	vakuutteluita vakuutteluja
akkusatiivi	vakuuttelu; vakuuttelun	vakuuttelut
sisäpaikallissijat
inessiivi	vakuuttelussa	vakuutteluissa
elatiivi	vakuuttelusta	vakuutteluista
illatiivi	vakuutteluun	vakuutteluihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	vakuuttelulla	vakuutteluilla
ablatiivi	vakuuttelulta	vakuutteluilta
allatiivi	vakuuttelulle	vakuutteluille
muut sijamuodot
essiivi	vakuutteluna	vakuutteluina
translatiivi	vakuutteluksi	vakuutteluiksi
abessiivi	vakuuttelutta	vakuutteluitta
instruktiivi	–	vakuutteluin
komitatiivi	–	vakuutteluine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	vakuuttelu-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

verbi vakuutella ((vahva) vokaalivartalo vakuuttel|e-) + johdin -u

Käännökset

1. vakuutteleminen

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Aiheesta muualla

vakuuttelu Kielitoimiston sanakirjassa