Substantiivi

muokkaa

valelu (2)

  1. valeleminen

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈʋɑlelu/
  • tavutus: va‧le‧lu

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi valelu valelut
genetiivi valelun valelujen
valeluiden
valeluitten
partitiivi valelua valeluita
valeluja
akkusatiivi valelu;
valelun
valelut
sisäpaikallissijat
inessiivi valelussa valeluissa
elatiivi valelusta valeluista
illatiivi valeluun valeluihin
ulkopaikallissijat
adessiivi valelulla valeluilla
ablatiivi valelulta valeluilta
allatiivi valelulle valeluille
muut sijamuodot
essiivi valeluna valeluina
translatiivi valeluksi valeluiksi
abessiivi valelutta valeluitta
instruktiivi valeluin
komitatiivi valeluine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo valelu-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa
  • verbi valella + johdin -u

Käännökset

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • valelu Kielitoimiston sanakirjassa