validoiminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaavalidoiminen (38)
- teonnimi verbistä validoida
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | validoiminen | validoimiset |
| genetiivi | validoimisen | validoimisten validoimisien |
| partitiivi | validoimista | validoimisia |
| akkusatiivi | validoiminen; validoimisen |
validoimiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | validoimisessa | validoimisissa |
| elatiivi | validoimisesta | validoimisista |
| illatiivi | validoimiseen | validoimisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | validoimisella | validoimisilla |
| ablatiivi | validoimiselta | validoimisilta |
| allatiivi | validoimiselle | validoimisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | validoimisena (validoimisna) |
validoimisina |
| translatiivi | validoimiseksi | validoimisiksi |
| abessiivi | validoimisetta | validoimisitta |
| instruktiivi | – | validoimisin |
| komitatiivi | – | validoimisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | validoimise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
validoimis- | |