valitteleminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaavalitteleminen (38)
- teonnimi verbistä valitella
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | valitteleminen | valittelemiset |
| genetiivi | valittelemisen | valittelemisten valittelemisien |
| partitiivi | valittelemista | valittelemisia |
| akkusatiivi | valitteleminen; valittelemisen |
valittelemiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | valittelemisessa | valittelemisissa |
| elatiivi | valittelemisesta | valittelemisista |
| illatiivi | valittelemiseen | valittelemisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | valittelemisella | valittelemisilla |
| ablatiivi | valittelemiselta | valittelemisilta |
| allatiivi | valittelemiselle | valittelemisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | valittelemisena (valittelemisna) |
valittelemisina |
| translatiivi | valittelemiseksi | valittelemisiksi |
| abessiivi | valittelemisetta | valittelemisitta |
| instruktiivi | – | valittelemisin |
| komitatiivi | – | valittelemisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | valittelemise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
valittelemis- | |