valjuus
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaavaljuus (40)
- se, että on valju
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈʋɑljuːs/
- tavutus: val‧juus
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | valjuus | valjuudet |
genetiivi | valjuuden | valjuuksien |
partitiivi | valjuutta | valjuuksia |
akkusatiivi | valjuus; valjuuden |
valjuudet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | valjuudessa | valjuuksissa |
elatiivi | valjuudesta | valjuuksista |
illatiivi | valjuuteen | valjuuksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | valjuudella | valjuuksilla |
ablatiivi | valjuudelta | valjuuksilta |
allatiivi | valjuudelle | valjuuksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | valjuutena | valjuuksina |
translatiivi | valjuudeksi | valjuuksiksi |
abessiivi | valjuudetta | valjuuksitta |
instruktiivi | – | valjuuksin |
komitatiivi | – | valjuuksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | valjuude- | |
vahva vartalo | valjuute- | |
konsonantti- vartalo |
valjuut- |
Etymologia
muokkaasanan valju vartalosta valj- ja suffiksista -uus
Käännökset
muokkaa1. se, että on valju
|
Aiheesta muualla
muokkaa- valjuus Kielitoimiston sanakirjassa