vandaali
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaavandaali (6)
- ilkityön tekijä
- germaaneihin kuuluneen heimon edustaja 400–500-luvuilla
- tämän heimon puhuma kieli
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈʋɑndɑːli/
- tavutus: van‧daa‧li
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | vandaali | vandaalit |
genetiivi | vandaalin | vandaalien vandaaleiden vandaaleitten |
partitiivi | vandaalia | vandaaleita vandaaleja |
akkusatiivi | vandaali; vandaalin |
vandaalit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | vandaalissa | vandaaleissa |
elatiivi | vandaalista | vandaaleista |
illatiivi | vandaaliin | vandaaleihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | vandaalilla | vandaaleilla |
ablatiivi | vandaalilta | vandaaleilta |
allatiivi | vandaalille | vandaaleille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | vandaalina | vandaaleina |
translatiivi | vandaaliksi | vandaaleiksi |
abessiivi | vandaalitta | vandaaleitta |
instruktiivi | – | vandaalein |
komitatiivi | – | vandaaleine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | vandaali- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaJohdokset
muokkaa- verbit: vandalisoida
Aiheesta muualla
muokkaa- vandaali Kielitoimiston sanakirjassa