varastava

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä varastaa

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi varastava varastavat
genetiivi varastavan varastavien
(varastavain)
partitiivi varastavaa varastavia
akkusatiivi varastava; varastavan varastavat
sisäpaikallissijat
inessiivi varastavassa varastavissa
elatiivi varastavasta varastavista
illatiivi varastavaan varastaviin
ulkopaikallissijat
adessiivi varastavalla varastavilla
ablatiivi varastavalta varastavilta
allatiivi varastavalle varastaville
muut sijamuodot
essiivi varastavana varastavina
translatiivi varastavaksi varastaviksi
abessiivi varastavatta varastavitta
instruktiivi varastavin
komitatiivi varastavine