varjostuma
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- (lääketiede) röntgenkuvassa normaalia tummempi kohta
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈʋɑrjosˌt̪umɑ/
- tavutus: var‧jos‧tu‧ma
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | varjostuma | varjostumat |
genetiivi | varjostuman | varjostumien (varjostumain) |
partitiivi | varjostumaa | varjostumia |
akkusatiivi | varjostuma; varjostuman |
varjostumat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | varjostumassa | varjostumissa |
elatiivi | varjostumasta | varjostumista |
illatiivi | varjostumaan | varjostumiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | varjostumalla | varjostumilla |
ablatiivi | varjostumalta | varjostumilta |
allatiivi | varjostumalle | varjostumille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | varjostumana | varjostumina |
translatiivi | varjostumaksi | varjostumiksi |
abessiivi | varjostumatta | varjostumitta |
instruktiivi | – | varjostumin |
komitatiivi | – | varjostumine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | varjostuma- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Aiheesta muualla
muokkaa- varjostuma Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 10