Substantiivi

muokkaa

varppi (5-B)[1]

  1. (merenkulku) varpattaessa käytettävä pitkä teräksinen ankkuriköysi

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈʋɑrpːi/
  • tavutus: varp‧pi

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi varppi varpit
genetiivi varpin varppien
(varppein)
partitiivi varppia varppeja
akkusatiivi varppi;
varpin
varpit
sisäpaikallissijat
inessiivi varpissa varpeissa
elatiivi varpista varpeista
illatiivi varppiin varppeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi varpilla varpeilla
ablatiivi varpilta varpeilta
allatiivi varpille varpeille
muut sijamuodot
essiivi varppina varppeina
translatiivi varpiksi varpeiksi
abessiivi varpitta varpeitta
instruktiivi varpein
komitatiivi varppeine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo varpi-
vahva vartalo varppi-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • varppi Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet

muokkaa
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5-B