vartioiminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaavartioiminen (38)
- teonnimi verbistä vartioida
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | vartioiminen | vartioimiset |
genetiivi | vartioimisen | vartioimisten vartioimisien |
partitiivi | vartioimista | vartioimisia |
akkusatiivi | vartioiminen; vartioimisen |
vartioimiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | vartioimisessa | vartioimisissa |
elatiivi | vartioimisesta | vartioimisista |
illatiivi | vartioimiseen | vartioimisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | vartioimisella | vartioimisilla |
ablatiivi | vartioimiselta | vartioimisilta |
allatiivi | vartioimiselle | vartioimisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | vartioimisena (vartioimisna) |
vartioimisina |
translatiivi | vartioimiseksi | vartioimisiksi |
abessiivi | vartioimisetta | vartioimisitta |
instruktiivi | – | vartioimisin |
komitatiivi | – | vartioimisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | vartioimise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
vartioimis- |