Substantiivi

muokkaa

varvi (5)

  1. yksi hirsikerta hirsirakentamisessa
  2. (vanhahtava) puualusten rakennustelakka, jossa valmis alus liu'utetaan kokonaisena liuskaa pitkin veteen
  3. (puhekieltä) kierros
  4. (slangia) yhdyntä

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈʋɑrʋi/
  • tavutus: var‧vi

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi varvi varvit
genetiivi varvin varvien
(varvein)
partitiivi varvia varveja
akkusatiivi varvi;
varvin
varvit
sisäpaikallissijat
inessiivi varvissa varveissa
elatiivi varvista varveista
illatiivi varviin varveihin
ulkopaikallissijat
adessiivi varvilla varveilla
ablatiivi varvilta varveilta
allatiivi varville varveille
muut sijamuodot
essiivi varvina varveina
translatiivi varviksi varveiksi
abessiivi varvitta varveitta
instruktiivi varvein
komitatiivi varveine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo varvi-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Aiheesta muualla

muokkaa
  • varvi Kielitoimiston sanakirjassa