Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

vaskaus (39)

  1. vaskaaminen

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈʋɑskɑus/ tai /ˈʋɑskɑu̯s/
  • tavutus: vas‧ka‧us / vas‧kaus

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi vaskaus vaskaukset
genetiivi vaskauksen vaskausten
vaskauksien
partitiivi vaskausta vaskauksia
akkusatiivi vaskaus;
vaskauksen
vaskaukset
sisäpaikallissijat
inessiivi vaskauksessa vaskauksissa
elatiivi vaskauksesta vaskauksista
illatiivi vaskaukseen vaskauksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi vaskauksella vaskauksilla
ablatiivi vaskaukselta vaskauksilta
allatiivi vaskaukselle vaskauksille
muut sijamuodot
essiivi vaskauksena vaskauksina
translatiivi vaskaukseksi vaskauksiksi
abessiivi vaskauksetta vaskauksitta
instruktiivi vaskauksin
komitatiivi vaskauksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo vaskaukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
vaskaus-

Etymologia muokkaa

johdos verbistä vaskata (vaska- + -us)

Käännökset muokkaa