vastaileminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaavastaileminen (38)
- teonnimi verbistä vastailla
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | vastaileminen | vastailemiset |
| genetiivi | vastailemisen | vastailemisten vastailemisien |
| partitiivi | vastailemista | vastailemisia |
| akkusatiivi | vastaileminen; vastailemisen |
vastailemiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | vastailemisessa | vastailemisissa |
| elatiivi | vastailemisesta | vastailemisista |
| illatiivi | vastailemiseen | vastailemisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | vastailemisella | vastailemisilla |
| ablatiivi | vastailemiselta | vastailemisilta |
| allatiivi | vastailemiselle | vastailemisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | vastailemisena (vastailemisna) |
vastailemisina |
| translatiivi | vastailemiseksi | vastailemisiksi |
| abessiivi | vastailemisetta | vastailemisitta |
| instruktiivi | – | vastailemisin |
| komitatiivi | – | vastailemisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | vastailemise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
vastailemis- | |