vattu
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈʋɑt̪ːu/
- tavutus: vat‧tu
Taivutus muokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | vattu | vatut |
genetiivi | vatun | vattujen |
partitiivi | vattua | vattuja |
akkusatiivi | vattu; vatun |
vatut |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | vatussa | vatuissa |
elatiivi | vatusta | vatuista |
illatiivi | vattuun | vattuihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | vatulla | vatuilla |
ablatiivi | vatulta | vatuilta |
allatiivi | vatulle | vatuille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | vattuna | vattuina |
translatiivi | vatuksi | vatuiksi |
abessiivi | vatutta | vatuitta |
instruktiivi | – | vatuin |
komitatiivi | – | vattuine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | vatu- | |
vahva vartalo | vattu- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset muokkaa
1. vadelma
Ks. vadelma |
Liittyvät sanat muokkaa
Johdokset muokkaa
- substantiivit: vatukko
Yhdyssanat muokkaa
puutarhavattu, vattuhillo, vattukärsäkäs, vattumato, vattupensas
Aiheesta muualla muokkaa
- vattu Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet muokkaa
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 1-C