Substantiivi

muokkaa

vattu (1-C)[1]

  1. vadelma

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈʋɑt̪ːu/
  • tavutus: vat‧tu

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi vattu vatut
genetiivi vatun vattujen
partitiivi vattua vattuja
akkusatiivi vattu;
vatun
vatut
sisäpaikallissijat
inessiivi vatussa vatuissa
elatiivi vatusta vatuista
illatiivi vattuun vattuihin
ulkopaikallissijat
adessiivi vatulla vatuilla
ablatiivi vatulta vatuilta
allatiivi vatulle vatuille
muut sijamuodot
essiivi vattuna vattuina
translatiivi vatuksi vatuiksi
abessiivi vatutta vatuitta
instruktiivi vatuin
komitatiivi vattuine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo vatu-
vahva vartalo vattu-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Johdokset
muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

puutarhavattu, vattuhillo, vattukärsäkäs, vattumato, vattupensas

Aiheesta muualla

muokkaa
  • vattu Kielitoimiston sanakirjassa
  • Artikkeli 4236 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Viitteet

muokkaa
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 1-C