vaurioituminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaavaurioituminen (38)
- teonnimi verbistä vaurioitua
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | vaurioituminen | vaurioitumiset |
genetiivi | vaurioitumisen | vaurioitumisten vaurioitumisien |
partitiivi | vaurioitumista | vaurioitumisia |
akkusatiivi | vaurioituminen; vaurioitumisen |
vaurioitumiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | vaurioitumisessa | vaurioitumisissa |
elatiivi | vaurioitumisesta | vaurioitumisista |
illatiivi | vaurioitumiseen | vaurioitumisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | vaurioitumisella | vaurioitumisilla |
ablatiivi | vaurioitumiselta | vaurioitumisilta |
allatiivi | vaurioitumiselle | vaurioitumisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | vaurioitumisena (vaurioitumisna) |
vaurioitumisina |
translatiivi | vaurioitumiseksi | vaurioitumisiksi |
abessiivi | vaurioitumisetta | vaurioitumisitta |
instruktiivi | – | vaurioitumisin |
komitatiivi | – | vaurioitumisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | vaurioitumise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
vaurioitumis- |
Etymologia
muokkaa- verbi vaurioitua + johdin -minen