vehje

Suomi

Substantiivi

vehje (48-L) (monikko vehkeet)

(arkikieltä) kapistus, usein tekninen laite, jonka oikea nimi on tuntematon
(puhek. mon.) miehen sukupuolielimet

Ääntäminen

IPA: /ˈʋehjeˣ/
tavutus: veh‧je

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	vehje	vehkeet
genetiivi	vehkeen	vehkeiden vehkeitten
partitiivi	vehjettä	vehkeitä
akkusatiivi	vehje; vehkeen	vehkeet
sisäpaikallissijat
inessiivi	vehkeessä	vehkeissä
elatiivi	vehkeestä	vehkeistä
illatiivi	vehkeeseen	vehkeisiin vehkeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	vehkeellä	vehkeillä
ablatiivi	vehkeeltä	vehkeiltä
allatiivi	vehkeelle	vehkeille
muut sijamuodot
essiivi	vehkeenä	vehkeinä
translatiivi	vehkeeksi	vehkeiksi
abessiivi	vehkeettä	vehkeittä
instruktiivi	–	vehkein
komitatiivi	–	vehkeine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	vehkee-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	vehjet-

Käännökset

1. laite

englanti: gadget, gimmick, thingamajig, doo
esperanto: umo

italia: aggeggio

Liittyvät sanat

Synonyymit

(1) kapine, laite, kapistus, vekotin

Johdokset

verbit: vehkeillä

Aiheesta muualla

vehje Kielitoimiston sanakirjassa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wiktionary.org/w/index.php?title=vehje&oldid=4541961”