veisteleminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaveisteleminen (38)
- teonnimi verbistä veistellä
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | veisteleminen | veistelemiset |
genetiivi | veistelemisen | veistelemisten veistelemisien |
partitiivi | veistelemistä | veistelemisiä |
akkusatiivi | veisteleminen; veistelemisen |
veistelemiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | veistelemisessä | veistelemisissä |
elatiivi | veistelemisestä | veistelemisistä |
illatiivi | veistelemiseen | veistelemisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | veistelemisellä | veistelemisillä |
ablatiivi | veistelemiseltä | veistelemisiltä |
allatiivi | veistelemiselle | veistelemisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | veistelemisenä (veistelemisnä) |
veistelemisinä |
translatiivi | veistelemiseksi | veistelemisiksi |
abessiivi | veistelemisettä | veistelemisittä |
instruktiivi | – | veistelemisin |
komitatiivi | – | veistelemisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | veistelemise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
veistelemis- |