veljeileminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaveljeileminen (38)
- teonnimi verbistä veljeillä
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | veljeileminen | veljeilemiset |
genetiivi | veljeilemisen | veljeilemisten veljeilemisien |
partitiivi | veljeilemistä | veljeilemisiä |
akkusatiivi | veljeileminen; veljeilemisen |
veljeilemiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | veljeilemisessä | veljeilemisissä |
elatiivi | veljeilemisestä | veljeilemisistä |
illatiivi | veljeilemiseen | veljeilemisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | veljeilemisellä | veljeilemisillä |
ablatiivi | veljeilemiseltä | veljeilemisiltä |
allatiivi | veljeilemiselle | veljeilemisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | veljeilemisenä (veljeilemisnä) |
veljeilemisinä |
translatiivi | veljeilemiseksi | veljeilemisiksi |
abessiivi | veljeilemisettä | veljeilemisittä |
instruktiivi | – | veljeilemisin |
komitatiivi | – | veljeilemisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | veljeilemise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
veljeilemis- |