veneilijä
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
veneilijä (12)
- henkilö, joka veneilee
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈʋenei̯ˌlijæ/
- tavutus: ve‧nei‧li‧jä
Taivutus muokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | veneilijä | veneilijät |
genetiivi | veneilijän | veneilijöiden veneilijöitten (veneilijäin) |
partitiivi | veneilijää | veneilijöitä |
akkusatiivi | veneilijä; veneilijän |
veneilijät |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | veneilijässä | veneilijöissä |
elatiivi | veneilijästä | veneilijöistä |
illatiivi | veneilijään | veneilijöihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | veneilijällä | veneilijöillä |
ablatiivi | veneilijältä | veneilijöiltä |
allatiivi | veneilijälle | veneilijöille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | veneilijänä | veneilijöinä |
translatiivi | veneilijäksi | veneilijöiksi |
abessiivi | veneilijättä | veneilijöittä |
instruktiivi | – | veneilijöin |
komitatiivi | – | veneilijöine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | veneilijä- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset muokkaa
1. henkilö, joka veneilee
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla muokkaa
- veneilijä Kielitoimiston sanakirjassa