verhoaminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaverhoaminen (38)
- teonnimi verbistä verhota
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | verhoaminen | verhoamiset |
| genetiivi | verhoamisen | verhoamisten verhoamisien |
| partitiivi | verhoamista | verhoamisia |
| akkusatiivi | verhoaminen; verhoamisen |
verhoamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | verhoamisessa | verhoamisissa |
| elatiivi | verhoamisesta | verhoamisista |
| illatiivi | verhoamiseen | verhoamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | verhoamisella | verhoamisilla |
| ablatiivi | verhoamiselta | verhoamisilta |
| allatiivi | verhoamiselle | verhoamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | verhoamisena (verhoamisna) |
verhoamisina |
| translatiivi | verhoamiseksi | verhoamisiksi |
| abessiivi | verhoamisetta | verhoamisitta |
| instruktiivi | – | verhoamisin |
| komitatiivi | – | verhoamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | verhoamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
verhoamis- | |