veroisuus

Suomi

Substantiivi

veroisuus (40)

se, että on veroinen

Ääntäminen

IPA: /ˈʋeroi̯suːs/
tavutus: ve‧roi‧suus

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	veroisuus	veroisuudet
genetiivi	veroisuuden	veroisuuksien
partitiivi	veroisuutta	veroisuuksia
akkusatiivi	veroisuus; veroisuuden	veroisuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi	veroisuudessa	veroisuuksissa
elatiivi	veroisuudesta	veroisuuksista
illatiivi	veroisuuteen	veroisuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	veroisuudella	veroisuuksilla
ablatiivi	veroisuudelta	veroisuuksilta
allatiivi	veroisuudelle	veroisuuksille
muut sijamuodot
essiivi	veroisuutena	veroisuuksina
translatiivi	veroisuudeksi	veroisuuksiksi
abessiivi	veroisuudetta	veroisuuksitta
instruktiivi	–	veroisuuksin
komitatiivi	–	veroisuuksine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	veroisuude-
vahva vartalo	veroisuute-
konsonantti- vartalo	veroisuut-

Etymologia

sanan veroinen vartalosta verois- ja suffiksista -uus

Käännökset

1. se, että on veroinen

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Aiheesta muualla

veroisuus Kielitoimiston sanakirjassa