Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

verrannollisuus (40)

  1. se, että on verrannollinen

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈʋerːɑnˌnolːisuːs/
  • tavutus: ver‧ran‧nol‧li‧suus

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi verrannollisuus verrannollisuudet
genetiivi verrannollisuuden verrannollisuuksien
partitiivi verrannollisuutta verrannollisuuksia
akkusatiivi verrannollisuus;
verrannollisuuden
verrannollisuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi verrannollisuudessa verrannollisuuksissa
elatiivi verrannollisuudesta verrannollisuuksista
illatiivi verrannollisuuteen verrannollisuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi verrannollisuudella verrannollisuuksilla
ablatiivi verrannollisuudelta verrannollisuuksilta
allatiivi verrannollisuudelle verrannollisuuksille
muut sijamuodot
essiivi verrannollisuutena verrannollisuuksina
translatiivi verrannollisuudeksi verrannollisuuksiksi
abessiivi verrannollisuudetta verrannollisuuksitta
instruktiivi verrannollisuuksin
komitatiivi verrannollisuuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo verrannollisuude-
vahva vartalo verrannollisuute-
konsonantti-
vartalo
verrannollisuut-

Etymologia muokkaa

sanan verrannollinen vartalosta verrannollis- ja suffiksista -uus

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa