Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

vertailu (2)[1]

  1. toimenpide kahden tai useamman asian vertaamiseksi toisiinsa; se, että vertaillaan

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈʋert̪ɑi̯lu/
  • tavutus: ver‧tai‧lu

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi vertailu vertailut
genetiivi vertailun vertailujen
vertailuiden
vertailuitten
partitiivi vertailua vertailuita
vertailuja
akkusatiivi vertailu;
vertailun
vertailut
sisäpaikallissijat
inessiivi vertailussa vertailuissa
elatiivi vertailusta vertailuista
illatiivi vertailuun vertailuihin
ulkopaikallissijat
adessiivi vertailulla vertailuilla
ablatiivi vertailulta vertailuilta
allatiivi vertailulle vertailuille
muut sijamuodot
essiivi vertailuna vertailuina
translatiivi vertailuksi vertailuiksi
abessiivi vertailutta vertailuitta
instruktiivi vertailuin
komitatiivi vertailuine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo vertailu-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa

hintavertailu, vertailuaineisto, vertailuanalyysi, vertailuaste, vertailukelpoinen, vertailukohde, vertailukohta, vertailuluku, vertailumenetelmä, vertailupohja, vertailuryhmä

Aiheesta muualla muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 2