Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

vertaisuus (40)

  1. se, että on vertainen

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈʋert̪ɑi̯suːs/
  • tavutus: ver‧tai‧suus

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi vertaisuus vertaisuudet
genetiivi vertaisuuden vertaisuuksien
partitiivi vertaisuutta vertaisuuksia
akkusatiivi vertaisuus;
vertaisuuden
vertaisuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi vertaisuudessa vertaisuuksissa
elatiivi vertaisuudesta vertaisuuksista
illatiivi vertaisuuteen vertaisuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi vertaisuudella vertaisuuksilla
ablatiivi vertaisuudelta vertaisuuksilta
allatiivi vertaisuudelle vertaisuuksille
muut sijamuodot
essiivi vertaisuutena vertaisuuksina
translatiivi vertaisuudeksi vertaisuuksiksi
abessiivi vertaisuudetta vertaisuuksitta
instruktiivi vertaisuuksin
komitatiivi vertaisuuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo vertaisuude-
vahva vartalo vertaisuute-
konsonantti-
vartalo
vertaisuut-

Etymologia muokkaa

sanan vertainen vartalosta vertais- ja suffiksista -uus

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa