vesominen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaavesominen (38)
- teonnimi verbistä vesoa
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | vesominen | vesomiset |
| genetiivi | vesomisen | vesomisten vesomisien |
| partitiivi | vesomista | vesomisia |
| akkusatiivi | vesominen; vesomisen |
vesomiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | vesomisessa | vesomisissa |
| elatiivi | vesomisesta | vesomisista |
| illatiivi | vesomiseen | vesomisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | vesomisella | vesomisilla |
| ablatiivi | vesomiselta | vesomisilta |
| allatiivi | vesomiselle | vesomisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | vesomisena (vesomisna) |
vesomisina |
| translatiivi | vesomiseksi | vesomisiksi |
| abessiivi | vesomisetta | vesomisitta |
| instruktiivi | – | vesomisin |
| komitatiivi | – | vesomisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | vesomise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
vesomis- | |