vieminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaavieminen (38)
- mukana kuljettaminen johonkin päämäärään
- Taksi hoitaa usein asemalle viemisen.
- matkalle mukaan otettava tuliaislahja
- Tässä on kakku ja pullaa viemisiksi.
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈʋie̯minen/
- tavutus: vie‧mi‧nen
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | vieminen | viemiset |
| genetiivi | viemisen | viemisten viemisien |
| partitiivi | viemistä | viemisiä |
| akkusatiivi | vieminen; viemisen |
viemiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | viemisessä | viemisissä |
| elatiivi | viemisestä | viemisistä |
| illatiivi | viemiseen | viemisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | viemisellä | viemisillä |
| ablatiivi | viemiseltä | viemisiltä |
| allatiivi | viemiselle | viemisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | viemisenä (viemisnä) |
viemisinä |
| translatiivi | viemiseksi | viemisiksi |
| abessiivi | viemisettä | viemisittä |
| instruktiivi | – | viemisin |
| komitatiivi | – | viemisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | viemise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
viemis- | |
Etymologia
muokkaa- teonnimi verbistä viedä.
Liittyvät sanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- vieminen Kielitoimiston sanakirjassa