vietteleminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaavietteleminen (38)
- teonnimi verbistä vietellä
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | vietteleminen | viettelemiset |
| genetiivi | viettelemisen | viettelemisten viettelemisien |
| partitiivi | viettelemistä | viettelemisiä |
| akkusatiivi | vietteleminen; viettelemisen |
viettelemiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | viettelemisessä | viettelemisissä |
| elatiivi | viettelemisestä | viettelemisistä |
| illatiivi | viettelemiseen | viettelemisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | viettelemisellä | viettelemisillä |
| ablatiivi | viettelemiseltä | viettelemisiltä |
| allatiivi | viettelemiselle | viettelemisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | viettelemisenä (viettelemisnä) |
viettelemisinä |
| translatiivi | viettelemiseksi | viettelemisiksi |
| abessiivi | viettelemisettä | viettelemisittä |
| instruktiivi | – | viettelemisin |
| komitatiivi | – | viettelemisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | viettelemise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
viettelemis- | |