Substantiivi

muokkaa

vihjailu (2)

  1. vihjaileminen

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈʋihjɑi̯lu/
  • tavutus: vih‧jai‧lu

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi vihjailu vihjailut
genetiivi vihjailun vihjailujen
vihjailuiden
vihjailuitten
partitiivi vihjailua vihjailuita
vihjailuja
akkusatiivi vihjailu;
vihjailun
vihjailut
sisäpaikallissijat
inessiivi vihjailussa vihjailuissa
elatiivi vihjailusta vihjailuista
illatiivi vihjailuun vihjailuihin
ulkopaikallissijat
adessiivi vihjailulla vihjailuilla
ablatiivi vihjailulta vihjailuilta
allatiivi vihjailulle vihjailuille
muut sijamuodot
essiivi vihjailuna vihjailuina
translatiivi vihjailuksi vihjailuiksi
abessiivi vihjailutta vihjailuitta
instruktiivi vihjailuin
komitatiivi vihjailuine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo vihjailu-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa
  • verbi vihjailla + johdin -u

Käännökset

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa