vihkijä
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaavihkijä (12)
- henkilö, joka vihkii jotkut
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈʋihkijæ/
- tavutus: vih‧ki‧jä
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | vihkijä | vihkijät |
genetiivi | vihkijän | vihkijöiden vihkijöitten (vihkijäin) |
partitiivi | vihkijää | vihkijöitä |
akkusatiivi | vihkijä; vihkijän |
vihkijät |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | vihkijässä | vihkijöissä |
elatiivi | vihkijästä | vihkijöistä |
illatiivi | vihkijään | vihkijöihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | vihkijällä | vihkijöillä |
ablatiivi | vihkijältä | vihkijöiltä |
allatiivi | vihkijälle | vihkijöille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | vihkijänä | vihkijöinä |
translatiivi | vihkijäksi | vihkijöiksi |
abessiivi | vihkijättä | vihkijöittä |
instruktiivi | – | vihkijöin |
komitatiivi | – | vihkijöine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | vihkijä- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
muokkaa1. henkilö, joka vihkii jotkut
|
Aiheesta muualla
muokkaa- vihkijä Kielitoimiston sanakirjassa