Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

vihreys (40)[1]

  1. se, että on vihreä

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈʋihreys/ tai /ˈʋihrey̯s/
  • tavutus: vih‧re‧ys / vih‧reys

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi vihreys vihreydet
genetiivi vihreyden vihreyksien
partitiivi vihreyttä vihreyksiä
akkusatiivi vihreys;
vihreyden
vihreydet
sisäpaikallissijat
inessiivi vihreydessä vihreyksissä
elatiivi vihreydestä vihreyksistä
illatiivi vihreyteen vihreyksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi vihreydellä vihreyksillä
ablatiivi vihreydeltä vihreyksiltä
allatiivi vihreydelle vihreyksille
muut sijamuodot
essiivi vihreytenä vihreyksinä
translatiivi vihreydeksi vihreyksiksi
abessiivi vihreydettä vihreyksittä
instruktiivi vihreyksin
komitatiivi vihreyksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo vihreyde-
vahva vartalo vihreyte-
konsonantti-
vartalo
vihreyt-

Etymologia muokkaa

sanan vihreä vartalosta vihre- ja suffiksista -ys

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • vihreys Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet muokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 40