viilaaminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaviilaaminen (38)
- teonnimi verbistä viilata
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | viilaaminen | viilaamiset |
| genetiivi | viilaamisen | viilaamisten viilaamisien |
| partitiivi | viilaamista | viilaamisia |
| akkusatiivi | viilaaminen; viilaamisen |
viilaamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | viilaamisessa | viilaamisissa |
| elatiivi | viilaamisesta | viilaamisista |
| illatiivi | viilaamiseen | viilaamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | viilaamisella | viilaamisilla |
| ablatiivi | viilaamiselta | viilaamisilta |
| allatiivi | viilaamiselle | viilaamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | viilaamisena (viilaamisna) |
viilaamisina |
| translatiivi | viilaamiseksi | viilaamisiksi |
| abessiivi | viilaamisetta | viilaamisitta |
| instruktiivi | – | viilaamisin |
| komitatiivi | – | viilaamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | viilaamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
viilaamis- | |