viisastelu

Suomi

Substantiivi

viisastelu (2)

viisasteleminen

Ääntäminen

IPA: /ˈʋiːsɑsˌt̪elu/
tavutus: vii‧sas‧te‧lu

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	viisastelu	viisastelut
genetiivi	viisastelun	viisastelujen viisasteluiden viisasteluitten
partitiivi	viisastelua	viisasteluita viisasteluja
akkusatiivi	viisastelu; viisastelun	viisastelut
sisäpaikallissijat
inessiivi	viisastelussa	viisasteluissa
elatiivi	viisastelusta	viisasteluista
illatiivi	viisasteluun	viisasteluihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	viisastelulla	viisasteluilla
ablatiivi	viisastelulta	viisasteluilta
allatiivi	viisastelulle	viisasteluille
muut sijamuodot
essiivi	viisasteluna	viisasteluina
translatiivi	viisasteluksi	viisasteluiksi
abessiivi	viisastelutta	viisasteluitta
instruktiivi	–	viisasteluin
komitatiivi	–	viisasteluine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	viisastelu-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

verbi viisastella (vokaalivartalo viisastel|e-) + johdin -u

Käännökset

1. viisasteleminen

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Aiheesta muualla

viisastelu Kielitoimiston sanakirjassa